Sivut

2013/08/18

i'm nothing but a big failure


Mulla ei oo mennyt kovin vahvasti viime aikoina. Mä turhauduin ihan älyttömästi, kun paino ei laskenut vähäisistä syömisistä huolimatta. Lisäks mä mun masennus on ollu ihan liian voimakkaana hallitsemassa mun päiviä. Näistä johtuen, en oo enää jaksanut kiinnittää syömisiin niin paljon huomiota, ja oon syönyt ihan liikaa. Mä en edes halua tietää mikä mun paino tällä hetkellä on, koska tiedän sen olevan aivan liikaa. Mun on nyt pakko ottaa itseeni niskasta kiinni ja alkaa kiinnittää syömisiin paljon enemmän huomiota. Huomenna alkaa kunnolla syömisten vähentäminen ja kontrolloiminen. Mun on laihduttava. Ihan pakko.


Oon ollut nyt kipeenä, mikä estää kaiken liikunnan. Sekin on niin pirun turhauttavaa. Ei huvittaisi pelkästään maata sängyssä kipeenä, kun mielumin käyttäs senkin ajan treenaamiseen. Mä toivon et tuun terveeks mahdollismman nopeesti, et pääsen taas liikkumaan. Mun täytyy saada ajatukset joonin muualle kuin siihen kaikkeen negatiiviseen itseeni kohdistuvaan ajatteluun. Tuun hulluks kun en pysty muuta tekemään kuin ajattelemaan kuinka paska ihminen mä oon. Sitä vaan toivoo koko ajan, että kuolis pois, mutta täytyy vaan jaksaa ja yrittää elää itsensä kanssa. Liikunta sais ajatukset edes hetkeksi muualle.


En oo vielä varma, osallistunko vanhojen tansseihin, mutta viimeistään sillon mun on oltava laiha. Sen pitäis olla ihan realistinen tavoite, kun ajattelee, että pystyin siihen viime vuonnakin jopa lyhyemmässä ajassa. Mä en tahdo olla se läski tyttö vaan se pieni ja hento, se jolla solisluut loistaa kilometrien päähän.  Mun on saatava tuntee ne luut ja se euforia mikä siitä seuraa, kun on niin pieni.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos sinulle ihanalle joka jaksoit käyttää aikaasi kommentoimiseen. <3