Sivut

2013/11/03

ei mun siivet kanna

Musta tuntuu, etten mä kertakaikkiaan jaksa enää elää. Eläminen on ihan liian raskasta mulle. Mua ei oo tehty elämää varten. En ymmärrä mikä tarkoitus mun elämällä muka olisi. Mä soljun päivästä toiseen täällä tyhjänpanttina, enkä saa mitään aikaiseksi. Mulla ei oo kavereita enää, tai ainakin tuntuu siltä. Ketään ei kiinnosta oonko mä olemassa vaiko en. Mitään hyvää ei seuraa mun olemassa olosta. Pelkkää paskaa vaan. Oon ihan turha. Kulutan vaan rahaa ja toisten hoitopaikkaa. Vien jonkun sellaisen paikan, joka sitä oikeesti tarvitsis toisin kuin minä. Mun kuuluis olla kuollut. Olematon.

Se sähköhoito on auttanut mua, mulla ei oo enää niin paska olla. Mutta nyt vasta oonkin tajunnut, kuinka turhaa mun elämä on. Miten sillä ei oo mitään tarkoitusta. Kaikki on ihan yhdentekevää mun elämässä, mistään ei tuu mitään. Musta ei tuu koskaan mitään. Mä jään vaan yhteiskunnan riippakiveksi. Miksei mua vaan voida tappaa?

4 kommenttia:

  1. Sua ei voi tappaa siks, koska vaikka sä luulet olevasi turha niin sä oot arvokas ja täydellinen noin. Mä uskon, että sä saat ihmisiä sun ympärillä nauramaan. Sä annat ihmisille jotain hyvääkin. Oot sydämmellinen ja ihana, älä unohda sitä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiitos sanoistasi, ne merkitsee oikeesti paljon <3

      Poista
  2. Adalmiina puhuu asiaa. Ei todellakaan pidä paikkaansa, että olisit turha ja etteikö ketään kiinnostais sun olemassaolo. Oot tärkee ja arvokas ihminen just omana ittenäs.

    VastaaPoista

Kiitos sinulle ihanalle joka jaksoit käyttää aikaasi kommentoimiseen. <3