Sivut

2014/03/21

paskan vuodatusta

En oo taas saanu aikaseks päivittää tänne mitään. Ei sinänsä oo tapahtunut mitään. Tai ei edes sinänsä. En mä tiedä. Alkaa turhauttamaan, että vaikka mä kuinka joka päivä yritän miettiä ja keksiä jotain hyvää tässä maailmassa ja syitä sille, miksen oikeesti vielä lähtis. Silti mun jokainen päivä päättyy siihen, että meen sänkyyn ja suljen silmät samalla toivoen, ettei ne enää koskaan aukee.

Mun voimat on tällä hetkellä ihan totaalisen lopussa. Ainoa syy, miksi mä en oo vielä päättänyt mun elämää, on se et en oikeesti haluais tehdä sitä mun perheelle ja kavereille. Vaikka mulla onkin sellanen olo, että ei mun kavereita kyllä kiinnostais ja ajan myötä mun perhekin ois vaan helpottunu, ku ne huomais kuin paljon helpompaa niiden elämä olis ilman mua.

Syömishäiriö on nostanut päätään tässä viimesen parin viikon aikana ihan liikaa. Mä en ole laiha. Tuskin musta ikinä sellasta enää tuleekaan, mutta mulla on silti syömishäiriö. Ja mä vihaan sitä tällä hetkellä melkein yhtä paljon kuin itseäni. Ja se on paljon se. Tuntuu, että sellasesta päivästä, kun en olis oksentanut kertaakaan on pieni ikuisuus. Ja sellasesta viikosta, etten oo oksentanut...? En tiedä.

Sain tänään onneksi sanottua, kun oli palaveri, että kuinka paha tää tilanne oikeesti on. Ne ei meinaan tienny mun oksentamisesta. Tai ties ne että mulla on sitä ollu, mutta ei ne tienny et vieläkin ja varsinkin näin paljon. Mä ihan todella haluisin päästä oksentamisesta eroon. Nyt siihen luvattiin onneks antaa enemmän tukea ja seurata siel osastolla, että en menis oksentaan. Saa nähdä miten pystyn syömään nyt kun sitä vahditaan, mutta kun mä en oikeesti haluu pilata mun fyysistä terveyttä yhtään enempää tällä oksentelulla. Nytkin on käsi täynnä pieniä ruhjeita ja mustelmia ja naamassa ihottumaa. Hampaat on varmaan ihan pilalla..En uskalla mennä hammaslääkäriin. Vihaan sitäkin kun mun kaula ja naama on ihan turvoksissa koko ajan.

Tällä hetkellä mua vituttaa ihan sikana myös se, et menin viiltelemään sunnuntaina. Mun käsi on ihan kauhee ja mua hävettää ne jäljet ihan hirveesti. Mä haluisin ne pois siitä. En kestä kattoo edes. Joo tiiän, oon varmaan säälittävä paska ja ei mun käsi varmaan oo ollenkaan paha, kun on niitä paljon pahempiakin, mutta mä vihaan mun kättä. En viiltele enää koskaan minnekään näkyvään paikkaan. Yritän olla muutenki kokonaan ilman. Nyt on menny jo 4 päivää. Tää on viides.

ÄÄ nyt ei jaksa enempää vaikka pää melkein tulvii......

3 kommenttia:

  1. On hienoa että sait kerrottua siitä miltä susta oikeasti tuntuu. Olen ite ilonen sun puolesta siitä asiasta. (Sanomattakin lienee selvää se, että ilonen olen myös siitä että olet olemassa) : )

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, mä olen itekin iloinen, että sain sanottua siitä, koska mä oikeesti haluan eroon oksentamisesta ja mä en pysty siihen pelkästään yksin, vaikka se musta lähteekin.

      Kiitos. Sä olet ihana kun jaksat aina kommentoida ja kannustaa.

      Poista
    2. Hei tosi hienoo ja mukava kuulla tuo! Olen ylpee sinusta, sillä sinähän ihan selkeesti haluat parempaa elämääsi : )

      Poista

Kiitos sinulle ihanalle joka jaksoit käyttää aikaasi kommentoimiseen. <3