Sivut

2014/06/15

totuus ei muutu kieltämällä

Mä en tunne nykyään oikein mitään.
Silti sattuu koko ajan, sattuu niin saatanasti.

Joku kiristää otettaan mun kaulan ympärillä,
yrittäen saada mut tukehtumaan.
Sitten se löysää otettaan kuitenkin aina niin,
että saan happea pysyäkseni juuri ja juuri hengissä.

Mä vain kidun täällä päivästä toiseen.
Olen jo kuollut vaikken vielä maan alla olekaan.

En osaa juuri mitään, mutta yksi taito mulla on ollut pitkään.
Olen onnistunut salaamaan todellisuuden muilta.
Tekemällä oppii ja taidosta tulee rutiini,
jota ei edes enää jossain vaiheessa huomaa toteuttavansa.

Kaikki mun elämässä on niin kovin turhaa, merkityksetöntä.
Mä ainoastaan aiheutan muille harmia olemassaolollani.
Ainoastaan se voisi olla merkityksellistä, jos tappaisin itseni.
Sillä vapauttaisin muut siitä jatkuvasta tuskasta, jota heille aiheutan.

Mulle väitetään, ettei niin saa tehdä, että se olisi kamalaa.
Ne ei vaan ymmärrä, ne ei halua myöntää sitä itselleen.
Ne eivät voi sanoa mulle, että mun kuolema olisi hyvä asia.
Se saisi ne tuntemaan itsensä syyllisiksi, jos sen jälkeen lähtisin.

2 kommenttia:

  1. No mä en ainakaan kestäis täällä elää jos sää tappaisit ittes. Enkä sano tätä vaan siks etten mukamas uskaltaa myöntää totuutta. Koska totuus on että oot mulle älyttömän tärkeä ja en voisi elää täällä jos sä tekisit ittelles jotain. Pyydän, älä tee ittelles mitään :(((

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oon niin kiitollinen, että sä olet olemassa. <3

      Poista

Kiitos sinulle ihanalle joka jaksoit käyttää aikaasi kommentoimiseen. <3